Takaisin "kotona". :)
Palasin reilu viikko sitten matkalta, vähän väsyneenä mutta onnellisena, monta uutta jännittävää maata ja maisemaa nähneenä; vielä on vähän sekava olo ja kotiutumisprosessi osittain käynnissä...
Menin heti seuraavana päivänä matkalta palattuani yliopistolle ihmettelemään että mitähän kursseja nyt valitsisi ja sieltä meninkin suoraan lentokentälle Rikua ja Alttia vastaan! Heidän kanssaan ollaan nyt kierrelty kaupungin eri alueilla sekä käyty mm. Teotihuacanissa. Riku ja Altti lensivät kuitenkin eilen Cancuniin ja viettävät nyt muutaman päivän Jukatanin niemimaalla, ja mä yritän täällä aloitella opiskeluja.
Lähdettiin siis joulukuun puolessavälissä tyttöjen kanssa matkalle; minä ja Emmi lennettiin Cancuniin, jossa tavattiin suomalainen opiskelukaverimme Ulla, joka oli tuolloin vielä vaihdossa Costa Ricassa, sekä Ullan saksalainen kämppis Patricia. Cancun on kamala, 70-luvulla jenkkituristeille rakennettu lomakaupunki Karibian rannikolla, jossa on järkyttäviä yökerhoja ja tornihotelleja. Oltiin siellä ainoastaan yö ja aamulla lähdettiin saarelle nimeltä Isla mujeres, jossa mm. nähtiin kilpikonnia ja uitiin turkoosissa vedessä. Sieltä palattiin Cancuniin vielä yhdeksi yöksi, jossa Ullan ja Patrician Couch Surfing-kaveri Arturo majoitti meidät. Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa Tulumiin, jossa on ehkä koko Meksikon kaunein ranta: valkoista hienonhienoa hiekkaa, turkoosia vettä ja vanhan mayakaupungin rauniot rannan tuntumassa. Majoituttiin mökissä, jossa ei ollut sähköä eikä vettä, ja tutustuttiin mukaviin saksalaisiin matkailijoihin. Käytiin Tulumin lähellä yhdessä monista "cenoteista", eli maanalaisessa luolassa, jossa pystyi uimaan kirkkaassa vedessä (ja jossa oli paljon lepakoita). Sieltä jatkettiin rauhalliseen pikkukylään nimeltä Cobá, jossa mm. nähtiin krokotiileja, maya-raunioita sekä tutustuttiin perheeseen, jolla oli lemmikkiapina. Cobasta matka jatkui Chitzen Itzaan ja sieltä Jukatanin osavaltion noin Helsingin kokoiseen pääkaupunkiin Meridaan, jossa vietettiin joulu. Ensimmäinen yö majoituttiin Couch Surfing-jäsenen Danielin luona, mutta jouluksi haluttiin jotain erikoisempaa, joten etsittiin hotelli kivalta paikalta keskustassa. Jouluaattoaamiainen nautittiin siis bikineissä hotellin uima-altaalla, ja iltapäivällä etsittiin "joulusaunaa", mutta löydettiin ainoastaan turkkilainen höyryhuone; tosin sekin kävi hyvin ja joulun pyhät kuluivat rattoisasti tuossa karibianhenkisessä kaupungissa. Meridasta jatkettiin Uxmalin raunioille ja sieltä Chiapasin osavaltioon, Palenqueen. Yövyttiin mökissä sademetsäkasvillisuuden keskellä lähellä Palenquen raunioita, joita ihasteltiin seuraavana päivänä: mystinen tunnelma ja valo, sammaloituneita kivirakennelmia, temppeleitä, puroja, veden solinaa. Seuraava, ja viimeinen kohde, oli San Cristobal de las Casas, värikäs vuoristokaupunki Chiapasissa, jossa viihdyttiin muutama päivä. Sieltä tiemme erosivat: Emmi lähti Cancuniin, josta lensi seuraavana päivänä Kuubaan, Ulla ja Patricia jatkoivat matkaa Keski-Amerikan halki kohti Costa Ricaa ja minä palasin yöbussilla Meksiko cityyn, jonne saavuin uudenvuoden aattoaamuna. Uutta vuotta vietin Alejandron sukulaisten kanssa rauhallisen perheillallisen merkeissä; syötiin hyvin, tanssittiin salsaa ja suomalaisen uudenvuoden perinteen mukaan opetin meksikolaisille tinanvalantaa, joka oli loppujen lopuksi aika hauskaa kun tädit ja sedät tulkitsivat tinakönttejä mielensä mukaan.. Seuraavana aamuna, tai oikeastaan puolilta päivin, mentiin uudestaan saman tädin luo aamiaiselle, joka oli edellisillan jäännöksistä väsätty maissisoppa ("pozole"). Uuden vuoden jälkeen alkoikin opiskelurumba, nimittäin kolme lopputyötä oli vielä palauttamatta. Olin jo melkein luopua toivosta kunnes katalaanikaverini Moi otti mua niskasta kiinni ja pakotti mut koneen äärelle. Asuin sen luona käytännössä kolme päivää eikä se loppujen lopuksi auttanut mua muuten kuin valvomalla että kirjoitin ja lopuksi ulkoasu- ja kirjallisuuslistajutuissa ja ihmeen kaupalla onnistuin kirjoittamaan Meksikon vallankumouskurssille kaksi 10 sivun esseetä sekä myöhemmin Meksikon taidekurssille seitsemän sivun esseen, jonka kirjoitin Alejandron kotona samalla kun valvoin että se teki omia koulutöitään. Saatiin onneksi kaikki työt palautettua ajallaan ja päästiin kuin päästiinkin lähtemään suunniteltuna ajankohtana seuraavalle matkalle, josta tosin kirjoitan myöhemmin, koska nyt on valitettavasti lähdettävä luennolle! Laitoin flickriin uusia kuvia, mutta niitä mahtui ainoastaan Belizeen asti. Täytyy katsoa mitä keksin.. Ensi kertaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti